Puheenjohtaja: Jari Rissanen
p. 040 213 0555
Facebook: Kabe Järvi-Suomi ry
Päivitetty 15.11.2025

Kaiken varalta, pari sanaa vakuutuksista. Kuvituskuva
Kabe Järvi-Suomi ry on harrastusjärjestö, jolla ei ole palkattua työvoimaa, kiinteää omaisuutta eikä vakinaista toimipistettä. Yhdistyksen tapahtumat ja tilaisuudet järjestetään vapaaehtoisten ja talkoolaisten voimin, joten jokainen osallistuja, vieras tai talkoolainen, osallistuu tapahtumiin omilla vakuutuksillaan.
Leirintämatkailu (karavaanaritoiminta) perustuu ajoneuvoon, matkailuautoon tai matkailuvaunuun ja vetoautoon sekä säännöllisen epäsäännölliseen liikkumiseen paikasta toiseen. Olosuhteet ja ympäristö muuttuvat paikan mukaan, joten välillä kannattaa pysähtyä hetkeksi tutkimaan oman matkailuajoneuvon ja läheisten vakuutusturvaa.
Tämän tekstin perustana on OP-Pohjolan nettisivuilta löytyvä tieto, mutta jokainen vakuutus ja vakuutusyhtiö on sisällöltään yksilöllinen eikä niitä voida käsitellä tai kuvata yksityiskohtaisesti yhdessä artikkelissa. Olen nostanut tähän tekstiin esille, suppeasti, muutaman näkökulman. Vakuutusyhtiöt myyvät vakuutuksia omien vakuutusehtojensa mukaisesti. Vakuutusten sisältö ja omavastuut luonnollisesti vaikuttavat vakuutuksen hintaan.
Pakollinen liikennevakuutus
Liikennevakuutuslaki (460/2016) velvoittaa ajoneuvon omistajaa vakuuttamaan liikenteessä käytettävän ajoneuvon mahdollisten henkilö- ja esinevahinkojen korvaamiseksi. Liikennevakuutus on pakollinen.
Kaskot ja osakaskot
Matkailuauton ja matkailuperävaunun (matkailuvaunun) vahinkojen varalta on mahdollisuus vakuuttaa ajoneuvo kaskoilla (täys-, iso-, laaja- jne,) tai erilaisilla osakaskoilla. Kaskot lähtökohtaisesti korvaavat esimerkiksi palo- ja varkausvahinkoja. Jos matkailuajoneuvolle tahtoo laajempaa turvaa esimerkiksi kolareiden tai puun kaatumisen varalta, on osa- tai suppean kaskon sisältöä laajennettava. Yleensä kaskoihin sisältyvät myös kiinteästi matkailuajoneuvoon asennetut, kiinteät kalusteet. Jotta matkailuajoneuvon irtaimiston vahinkoja korvattaisiin kaskoista, on niiden vahingoituttava matkailuajoneuvoon kohdistuvan vahingon kautta liikenneonnettomuudessa tai tulipalossa.
Kiinteiden telttojen ja katosten sisältyminen kaskovakuutuksen piiriin on aina varmistettava.
Matkatavaravakuutus
Matkailuajoneuvoon tai vetoautoon voi mahtua yllättävän paljon irtainta matkatavaraa, vaatteita ja erilaisia harrastusvälineitä. Matkatavarat ja irtaimisto ei sisälly kaskoon tai osakaskoon. Matkatavaraoille tulee olla oma matkatavaravakuutuksensa, jolleivat irtaimet tavarat kuulu kodin irtaimistovakuutuksen piiriin.
Kotivakuutuksen vastuuvakuutus
Vastuuvakuutus on tarpeen, jos aiheutat toiselle vahinkoa, josta olet lain mukaan korvausvastuussa. Vastuuvakuutus on siis turva, kun olet aiheuttanut toiselle henkilölle tai hänen omaisuudelleen vahingon, josta olet korvausvastuussa.
Kotivakuutuksen oikeusturvavakuutus
Kotivakuutuksen oikeusturvavakuutus voi korvata kuluja, jotka syntyvät asianajo- ja oikeudenkäynneistä yksityiselämään liittyvissä riita ja rikosasioissasi. Esimerkkinä asiasta, joka liittyy oikeusturvavakuutukseen, ovat varkaudet.
Myös ne ehdot
Lähtökohtaisesti kaiken itselleen tärkeän voi vakuuttaa. On siis järkevää välillä tarkastaa, mitkä kaikki oman elämän ihmiset, omaisuus ja lemmikit on vakuutettu sekä miten. Vapaa-ajalla voi olla tarpeen myös erilaiset henkilövakuutukset, kuten terveys- ja tapaturmavakuutukset sekä lemmikkien vakuutukset, mutta näiden vakuutusten sisällöt ovat täysin räätälöitävissä. Terveysvakuutukset ovat täysin henkilö- ja tapauskohtaisia, joten niihin en tässä viittaa tämän enempää.
Teksti: Mervi Valta
Kuvituskuva: Mervi Valta
Lähteet:
Finlex, Liikennevakuutuslaki, https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2016/460, viitattu 15.11.2025
OP-Pohjola, Vakuutukset, https://www.op.fi/henkiloasiakkaat/vakuutukset , viitattu 15.11.2025
Päivitetty 27.6.2025
Yhteistyössä J. Rinta-Jouppi Oy Kuopio

Eemeli Heiskanen, J.Rinta-Jouppi
Pysähdymme J. Rinta-Jouppi Oy:n oven eteen, puhelimeni soi. Eemeli Heiskanen tiedustelee, olenko tulossa? Vastaan, että tulossa ollaan, itse asiassa olen jo oven takana. Aukaisen oven ja astun sisään, hymyilevä Eemeli tulee vastaani ja tervehtii. Lähdemme astelemaan kohti Eemelin työpistettä, hallin perää kohti. Hallin takaosassa näkyy matkailuajoneuvoja.
Eemeli Heiskanen on työskennellyt J. Rinta-Jouppi Oyllä kohta neljä vuotta, neljäs vuosi tulee täyteen lokakuussa 2025. Hän on automyyjä ja vastaa Kuopion toimipisteen matkailuajoneuvo-toiminnasta. Tiedustelen häneltä, onko hänellä omaa matkailuajoneuvoa. Hän hymyilee ja vastaa
”Meillä on käyttöetu. Olin juhannuksen aikaan matkailuautolla Kesälahdella”.
Hän voi lainata matkailuajoneuvoja työnantajalta. Näin hän pystyy kokeilemaan ja testaamaan erilaisia matkailuajoneuvoja. ”Auto on tällä hetkellä mieluisampi kuin vaunu” hän toteaa. Hän täsmentää vielä, että retkeilyauto on kompakti kokonaisuus, jossa yhdistyvät kätevästi sekä arkiliikkumisen käytännöllisyys että reissaamisessa tarvittavan leiriytymisen toimivuus.
Mielenkiintoinen työ J. Rinta-Jouppi Oy:llä
Parasta matkailuajoneuvovastaavana ja automyyjänä on asiakkaiden kanssa keskustelut sekä samalla asiakkaiden liikkumiseen ja leirintämatkailuun liittyvien asioiden ratkaiseminen. J. Rinta-Jouppi Oy ostaa, myy ja huoltaa matkailuajoneuvoja, kaiken merkkisiä. Yrityksellä on Kabe, Adrian, Sunliving ja Bürstner merkkiedustukset ja -huollot. Yritys myy ja huoltaa kaiken merkkisiä matkailuajoneuvoja. Matkailuajoneuvopalveluihin kuuluu myös ajoneuvojen varustelu.
Yrityksen vahvuudeksi Eemeli listaa iloisen ja asiantuntevan henkilökunnan. Myyntiin voi astella sisälle ilman ajanvarausta ja paikalla oleviin ajoneuvoihin saa tutustua. Huoltoa ja varustelua varten Eemeli neuvoo varamaan ajan. Huoltoon liittyviä neuvoja voidaan antaa myös ilman ajanvarausta, mutta asia tulee varmemmin hoidettua varatulla ajalla. Varaosamyynnistä Eemeli kertoo, että hyllystä löytyy perusvaraosat. Tilaustuotteet ovat saatavissa kohtalaisen nopeasti. Varusteita ja varaosista kannattaa olla etukäteen yhteydessä. Yrityksellä on useita toimipisteitä, joista Kuopiossa, Seinäjoella ja Vantaalla on Kaben sekä merkkiedustus että merkkihuolto. Lahdessa, Lappeenrannassa, Oulussa ja Raisiossa on Kaben merkkiedustus. Kuopiossa palvellaan asiakkaita ympäri Suomen sekä Kuopiossa paikan päällä että valtakunnallisen yhteistyökumppaniverkoston kautta.
Eemeli Heiskanen kiteyttää, että kaiken toiminnan tavoitteena on palvella asiakkaita luotettavasti ja asiantuntevasti. Tavoitteena on saada vakiintunut asiakaskunta, joka ottaa yhteyttä matkailuajoneuvoihin liittyvissä asioissa ja yhdessä pystytään ratkaisemaan käsillä oleva asia – olipa kyseessä myynti, osto, vaihto, varustelu tai huolto. Parasta palautetta ovat asiakkaiden tapaamiset esimerkiksi messuilla, joissa ihmiset tulevat kertomaan kuulumisiaan ja kertomaan kokemuksistaan.
Matkailuajoneuvot pitävät pintansa ja nuorten aikuisten kiinnostus retkeilyautoiluun on selvästi nousussa
Eemeli arvioi matkailuajoneuvojen tulevaisuuden hyvänä, kauppa on vilkastanut. Ostajakuntaan on tullut myös nuoria aikuisia ja keski-ikäisiä ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita pääasiassa konpakteista retkeilyajoneuvoista ja jotka liikkuvat ajoneuvoilla ahkerasti. Uusille ostajille sähköhuollon omavaraisuus on tärkeää. Tämä näkyy lämmitysjärjestelmien arvioinneissa, litiumakkujen kysynnässä ja aurinkopaneelien lisääntymisessä. Retkeilyautoilijoille auton sisätiloissa oleva suihku ei ole tärkeä, ulkosuihkuliitäntä on riittävä varustus useimmalle retkeilyautoilijalle. Perinteinen kemiallinen wc pitää pintansa, polttavat wc:t ovat harvinaisia.
Rinta-Jouppi Oy:n kaikkien toimipisteiden autot ovat saatavissa eli kaikkien toimipisteiden ajoneuvoista voi tehdä kauppaa. Myymälöissä voi myös käydä vapaasti tutustumassa erilaisiin matkailuajoneuvoihin.
Myymälöiden yhteystiedot löytyvät nettisivuilta J. Rinta-Jouppi Oy, Toimipisteet
eemeli.heiskanen@ritajouppi.fi
Rinta-Jouppi Oy nettisivut löytyvät täältä.
Teksti ja kuva: Mervi Valta
Päivitetty 17.6.2025
Camping Lomatrio on kauniilla mäntykankaalla Naarajärven rannalla Pieksämäellä. Alueen toimintaa pyörittävät Seija ja Ossi Kuokkanen, jotka ovat vuokranneet alueen leirintämatkailupalveluiden tuottamista varten. Leirintäalue toimii 7 kuukautta vuodessa. Alueen kokoustiloja voi vuokrata esimerkiksi tyky-päivien tai koulutusten järjestämistä varten keväisin- ja syksyisin kesäsesongin ulkopuolella.
Alueen rakenteita uudistetaan jatkuvasti
Tällä hetkellä, kesäkuussa 2025, leirintäalueella on 86 sähköistettyä caravanpaikkaa ja 15 paikkaa, joissa ei ole sähköä. Camping alueella on sauna, kokoustila, caravankeittiötilat, suihkut, wc-tilat, kemsan ja harmaan veden tyhjennysmahdollisuus. Kokoustilassa on mukavat nojatuolit seurustelua ja oleilua varten. Kokoustilassa on myös valkokangas, videotykki ja kahvinkeitto mahdollisuus. Rannassa on telttasauna, kokoustilan terassilla pöytäryhmät ja kaasugrilli. Yleiset saunavuorot sisältyvät majoittumisvuorokauden hintaan. Suihku- ja wc-tilojen ulko-ovet on varustettu koodilukolla.
Rakennukset ovat alkujaan 1960-luvun puolesta välistä. Leirintäalue on siis 60-vuotias. Paikkoja kunnostetaan jatkuvasti. Seija ja Ossi asuvat asuntovaunussa alueella kesäkauden ajan. He ovat koko ajan paikalla kuten heidän vieraansakin. Camping alueella on myös motelli, joka on auki huhti-lokakuun välisen ajan.
Kuokkasten sydän sykkii leirintämatkailulle
Seija kuvasi, että he pyörittävät leirintäaluetta rakkaudesta leirintämatkailuun. He tahtovat olla omalta osaltaan mukana tuottamassa viihtyisiä palveluita matkailijoille. Camping Lomatrio on ollut heidän hoidossaan kesäkuusta 2022. Lomatrio on kokonaisuus, jossa on myös liikenneasema ja kahvila-ravintola. Kahvila-ravintolaa pitää Nina Norvio, jonka kanssa Camping Lomatrio tekee yhteistyötä muun muassa kokoustarjoilujen järjestämisen osalta.
Yhteystiedot:
Camping Lomatrio
Kangasniementie 18
76850 Naarajärvi (Pieksämäki)
Kahvila-Ravintola
https://lomatrio.fi/#kahvila-ravintola

Camping Lomatrio, saunarakennuksen olohuone

Camping Lomatrio, saunarakennuksen terassi rannasta päin

Camping Lomatrio, piha-alueen oleskeluryhmä

Camping Lomatrio, karavaanikeittiö
Teksti: Mervi Valta
Valokuvat: Mervi Valta, 6-8.6.2025
Päivitetty 23.7.2023
Yhteistyössä Ahkiolahden Kanavakahvila, Maaninka, Kuopio
Ahkiolahden Kanavakahvila – nimi pyörii kielellä mukavasti samaan tapaan kuin lasten lorut. Kanavakahvila on kantatien 77 varressa Kuopion Maaningalla. Parhaiten perille osaa, kun ajaa tietä Kuopiosta 50 km Pielavedelle. tai Pielavedeltä 26 km Kuopioon päin. Nimensä mukaisesti Kanavakahvila sijaitsee kahden kanavan välissä. Kanavien ylläpidosta vastaa Väylävirasto ja kanavat on alun perin rakennettu puutavaran uittoreitiksi.


Kahvion edessä on teltta, jossa on useampi pirttikalustepöytä. Kahvion sivuilla on katoksia, joiden alla on suojassa niin sateelta kuin auringon paisteelta. Kahviosta pääsee suoraan kävelemään kanavan rantaan ja kahvion vieressä on viehättävä koivikko, jossa on myös kiikku. Kiikussa on mukava istahtaa ja syödä vaikka jäätelöt.



Kahviosta voi ostaa virvokkeita, jäätelöä, kahvia, pullaa, sämpylää tai pizzoja. Kahvion tuotevalikoima on esitelty nettisivuilta https://www.kanavakahvila.fi/. Lisäksi Kanavakahvilan toimintaa kannattaa seurata Facebook: Ahkiolahden Kanavakahvila.
Kanavakahvilan paikoitusalueelle sopii myös asuntoautolla tai asuntovaunulla. Kyltti kahvioon on näkyvä. Kanavakahvilassa ei ole sisäwctä, parkkipaikalla on puu-ceet. Kahvion kupeessa on tekemistä myös lapsille.

Kanavakahvila on oiva paikka pitää kahvi- ja jaloittelutauko.
Teksti: Mervi Valta
Valokuvat: Mervi Valta, kesäkuu 2025
Päivitetty 24.10.2025

Kestävän leirintämatkailukulttuurin luominen vaatii meistä jokaista mukaan,
Leirintämatkailun tulevaisuudella on samat haasteet kuin ihmiskunnalla yleensäkin, koska leirintämatkailu on ihmisten toimintaa. Yhteiskunnalliset muutokset ja tavoitteet vaikuttavat myös leirintämatkailun sisältöihin ja tapaan, jolla leirintämatkailun palveluja tulevaisuudessa toteutetaan. Jokainen yksittäinen karavaanari ja karavaanariyhteisö vaikuttavat omilla, jopa yksittäisillä valinnoillaan leirintämatkailun vastuullisuuteen ja kestävyyteen. Kestävän leirintämatkailukulttuurin luominen vaatii meistä jokaista mukaan.
Vastuullisuus ja kestävyys
Vastuullisuus on termi, jota käytetään tämän päivän keskusteluissa paljon ja rohkeasti. Vastuullisuuden yhteydessä ja rinnalla käytetään myös sanaa kestävyys, esimerkiksi YK-liitto on määritellyt kestävän kehityksen tavoitteet. Vastuullisuuteen liittyvät keskustelut kumpuavat ihmisten eriarvoisuuden vähentämisestä, ympäristön suojelusta ja ilmastomuutoksen hillitsemisestä, joiden suhteen ihmisiä herätellään erilaisilla yhteiskunnallisilla päätöksillä, teoilla ja tavoitteilla. Vastuullisuus on laaja ja monitahoinen kokonaisuus, jota ei ole helppo määritellä yksinkertaisesti ja ytimekkäästi.
Tämä kirjoitus pohjautuu SF-Caravan ry:n Vapaasti vastuullinen-oppaaseen vuodelta 2024. Yhdistyksemme ei kuulu SF-Caravan ry:hyn, mutta monet jäsenemme kuuluvat johonkin sfc-yhdistykseen ja liiton toiminta on siten useammalle tuttua. SF-Caravan ry on julkaissut myös yhdistyksille ”Vastuullisesti yhdessä” -oppaan, josta tulee oman juttunsa myöhemmin. Oleellista kuitenkin on sekä yksittäisen karavaanarien että yhdistysten osalta, että vastuullisuus kulminoituu arvoihin. Yksittäisen karavaanarin osalta hänen käytännön valintoihin sekä yhdistyksen osalta yhteisön päätöksentekoon ja toteuttamaan toimintaan.
Terve, mitä kuuluu?
Yksilön, jatkossa karavaanarin, osallistumisen ja samalla kaikkien karavaanaritoimintaan osallistuvien vahvin vastuullisuustavoite on sosiaalinen vastuullisuus eli toisten ihmisten hyväksyminen, kunnioittaminen ja yhteiseen toimintaan mukaan ottaminen. Kaikki karavaanaritoiminta perustuu yhteisöllisyyteen eli yhteisiin leirintäalueisiin, parkkeihin, huolto- ja sosiaalitiloihin sekä tietysti tapahtumiin. Karavaanaritoiminnassa kanssakäyminen toisten kanssa on välttämätöntä ja toiset on otettava huomioon.
Liikkuva karavaanari siirtyy paikasta toiseen eikä liikkuessaan kotiudu tiettyyn paikkaan tai alueeseen. Karavaanarin vastuullisuutta on tutustua kunkin leirintäalueen tai parkin sääntöihin ja ohjeisiin sekä toimia näiden ohjeiden mukaisesti. Liikkuva karavaanari käyttää omavalintaisesti tai olosuhteiden vuoksi sekä sfc-alueiden että kaupallisesti toimivien palveluntuottajien palveluja. Jokaisessa paikassa on omat sääntönsä ja ohjeensa, joille yleensä on myös olemassa syynsä.
Vastuullisesti toimiva karavaanari kunnioittaa paikallista kulttuuria ja palveluntuottajia sekä heidän yksilöllisyyttään, kun majoitutaan tai käytetään palveluja. Karavaanari toimii paikallisten ohjeiden mukaisesti ja huomioi omassa toiminnassa paikalliset olosuhteet.
Siisti jälkesi ja kuluta kohtuullisesti – arvosta yhteistä ympäristöä
Ekologisuuden eli ympäristövastuullisuuteen sisältyy valtava määrä asioita ja vastuullisuustekoja (tai vastuuttomuustekoja, jos vastuullisuudesta ei välitetä). Helpoin ympäristövastuullisuusteko lienee, että ympäristöön, rakennettuun tai luontoon, karavaanari ei jätä jätteitä, roskia tai muuta romua. Pois lähtiessään karavaanari huolehtii, ettei omasta kalustosta vuoda likavesiä, öljyjä tai muita kemikaaleja ympäristöön. Jätteiden käsittelyssä karavaanari noudattaa leirintäalueen tai parkin ohjeita lajittelusta ja lajittelee jätteensä mahdollisuuksien mukaan. Lika- ja harmaaveden karavaanari käsittelee ohjeiden mukaisesti osoitetussa paikassa ja välinein.
Ekologisuuteen, ympäristövastuullisuuteen, liittyvät myös vahvasti energian kulutuksen, veden kulutuksen ja jätteiden määrän vähentäminen sekä luontoystävällisten tai kierrätettävien materiaalien käytön lisääminen. Nykyaikaisissa matkailuajoneuvoissa on uusiutuvien energioiden lähteitä, kuten aurinkopaneelit, joilla osaa tekniikasta käytetään ja hyödynnetään vihreää energiaa. Myös energian ja veden kulutuksen vähentäminen ovet arkipäiväisiä asioita, joihin karavaanari voi itse vaikuttaa. Lisäksi karavaanari voi omatoimisesti valita, millaisia energian lähteitä käyttää, milloin, missä ja miten kauan energiaa käytetään. Leirintäalueilla käytössä olevat yhteiset sosiaali- ja huoltotilat ovat osa yhteiskäyttöä ja vähentävät näin yksittäisten kulutuspaikkojen määrää, tämä toimintamalli on vastuullista.
Entäs, kun perille pääsee vain ajamalla?
Ympäristövastuullisuuden ja polttoainekulutukseen liittyvien tavoitteiden osalta karavaanari on ristiriitaisten haasteiden äärellä – liiku ajamalla, mutta älä aja turhaan. Karavaanaritoiminnan ydin on leirintämatkailu omaehtoisesti ja omalla kalustolla, omien suunnitelmien mukaan. Yleensä matkat kohdistuvat paikkoihin, jonne pääsee vain ajamalla. Lisäksi suorin reitti ei välttämättä palvele karavaanarin matkatoiveita tai -tavoitteita. Ajaminen yksinkertaisesti kuuluu karavaanarin harrastukseen.
Karavaanarin vastuullisuuden palaset löytyvät turvallisen ja viihtyisän matkailun tavoitteista. Karavaanari suunnittelee matkansa etukäteen, varaa riittävästi aikaa (jätä kiire ja ylinopeus pois) matkantekoon ja optimoi mahdollisuuksien mukaan matka-ajankohdan. Karavaanari
varaa mukaan tarvittavat matkatavarat, mutta ei ylipakkaa eikä kerää mukaan ylimääräisiä tavaroita.
Evästä riittävästi, muttei pois heitettäväksi
Karavaanarin elämään kuuluu oleellisena osana ruoka. matkailuajoneuvoissa on kylmäsäilytyskalusteet ja ruuan valmistus mahdollisuus sekä karavaanarin mukanaan kuljettama grilli. Ruuan valmistus on monelle oleellinen osa leirintämatkailua. Karavaanari voi omilla ruoka-aine valinnoillaan vaikuttaa ruuan vastuullisuuteen valitsemalla lähiruokaa ja valmistamalla ruokaa siten, ettei ruuasta tule hävikkiä. Lisäksi matkailuajoneuvojen ja leirintäalueiden huoltotilat mahdollistavat kestoastioiden käytön kertakäyttöisten välineiden sijaan.
Sinä ja minä, me luomme tulevaisuuden kestävää leirintämatkailua
Sinä ja minä, jokainen karavaanareista, vaikuttaa leirintämatkailun kestävyyteen ja on mukana muovaamassa sen tulevaisuutta – jokainen matka ja pieni valinta kerrallaan!
Teksti: Mervi Valta
Kuvituskuva: Mervi Valta
Lähteet:
Päivitetty 1.8.2025
11. valtakunnalliset Kabetreffit kokosi useita Kabe-vaunukuntia lämpimään ja aurinkoiseen SFC Sautinkariin Himankaan 25-27.7.2025. Kabetreffien järjestelyjen päävastuun hoiti Pohjois-Suomen Kabe ry. Kahdesta muusta yhdistyksestä, meiltä, Kabe Järvi-Suomi ry:stä ja Kabe klubi Länsi-Suomesta oli paikalla useampi vaunukunta. Leirintäalueen kabe-osa oli ihan uljaan näköinen perjantaina iltapäivällä.

Kabematkailuajoneuvoja, Kabetreffit, Sautinkarii 25-27.7.2025
Perjantai-iltapäivä oli aurinkoinen ja helteinen. Tuuli henkäili hiukan, mutta lämpöä piisasi. Kabe-matkailuajoneuvojen ryhmä rakentui hiljalleen päivänaikana, vaikka moni oli tullut jo ennen perjantaita paikalle. Ihmiset liikuskelivat vaunupaikalta toiselle, vaihtoivat kuulumisia ja tutustuivat myös uusiin treffiläisiin. Yhdistyksemme hallitus piti epämuodollisen kuulumisten vaihdon ennen kuin siirryttiin seurustelemaan paikalla olevien kanssa. Yhdistysten puheenjohtajat kävivät myös tekemässä alueella pienen kierroksen ja laativat toimintasuunnitelman lauantain mölkkykisan toteuttamiseksi.

Kabe Järvi-Suomi ry, jäsentuotteita esittely 25.7.2025
Ennen saunoja oli myös yhdistyksemme jäsentuotteiden pikkuinen esittelytilaisuus, jossa oli näytillä yhdistyksen painatuksella olevia verkkatakkeja, lippiksiä ja pikeepaitoja. Illan ohjelma jatkui rennosti eli Sautinkarin yleisissä saunoissa käynnillä, joessa vilvoittelulla ja karaokessa Sautintuvassa pienten tanssiaskelten kera.
Lauantaina osallistuttiin yhteiseen tekemiseen ja vähän kilpailtiinkin – leikkimielisesti tietysti
Lauantaina puolenpäivän aikaan keräännyttiin puheenjohtajien johdolla alueen laidassa olevalle tenniskentälle. Karavaanarihengen mukaisesti jokainen toi tuolin tullessaan ja näin katsomo rakentui kentän laitaan hetkessä. Meidän porukka otti mukaansa myös yhdistyksen lipun, joka näkyi oikein mukavasti aitaan kiinnitettynä. Mölkkykisa suoritettiin 5 hengen joukkueilla ja kannustusta tuli kaikille kalikan heittäjille. Oman osansa kannustuksesta saivat myös puheenjohtajat ja kalikan nostaja & pisteiden tarkastaja. Heittojärjestyksen kirjaaja piti heittäjät oikeassa järjestyksessä ja kisa sujui kaiken kaikkiaan sutjakkaasti. Toki, pelin lopputulos hiukan kirveli, ainakin taktikoita, koska Pohjois-Suomen Kabe ry:n joukkue voitti ja yhdistys vei pokaalin mennessään.

Kabetreffit, mölkkykisan katsomoa, Sautinkati 26.7.2025

Puheenjohtajat Risto Karjalainen ja Jari Rissanen, Kabetreffit, Sautinkari 26.7.2025
Mölkkykisan jälkeen siirryttiin omakustanteiseen ruokailuun kioskirakennuksen takana olevaan juhlatelttaan. Viikonlopun ainut vesisade sattui ruokailun loppuosan kohdalle ja siirsi henkilökohtaisen petangue (petankki) kisan alkamisen ajankohtaa. Osa ehti jopa siirtyä iltapäiväunille sateen vuoksi, mutta se ei haitannut innokkaita metallikuulien heittelijöitä. Pääosa heittelijöistä, osallistujia yhteensä 15 henkilöä, saapui paikalle ajoissa ja heittovuorot saatiin kirjanpitoon ilman suurempia kommelluksia. Petanquen heittoon päädyttiin venelaitureiden vierelle. Ensin heitettiin karsintakisoja, joissa vastakkain saattoi olla oman yhdistyksen heittäjät, mutta se ei peliä haitannut.
Petankkikisan lopputulos oli meille sekä loistava että kirvelevä. Varsinaisen petanquekisan voiton vei Tenho Råman Pohjois-Suomen Kabe ry:stä, mutta toiseksi tullut meidän Kirsi Rissanen antoi Tenholle todella tiukan vastuksen. Loppukisan heittäjiä kannustettiin ja annettiin jopa taktisia neuvoja vähän sivusta, oli kisa sen verran jännittävä. Loistokkuutta asiaan toi, että sijat 3 ja 4 tulivat meidän yhdistykselle. Loppuun on todettava, että kuulapallojen paikkoja mitattiin 3 mm tarkkuudella monen ihmisen voimin, jotta kierrosten voittajat saatiin selville.

Petankkikisa, Kabetreffit, Kirsi heittovuorossa, Sautinkari 26.7.2025

Petankkikisa, Kabetreffit, mittaustoimitus, Sautinkari 26.7.2025
Kaiken kaikkiaan viikonloppu vastasi tarkoitustaan – vietettiin yhteistä aikaa ja ihmiset tapasivat toisiaan kauniina kesäviikonloppuna!
JK: Kabetreffit jatkuvat, Vuonna 2026 Kabetreffit järjestetään 24-26.7.2026 Camping Happy Beach, Vaala. Etukäteistiedon mukaan la 25.7.2026 Camping Happy Beachssa pidetään sikajuhlia.
Lisätietoja paikoista ja yhdistyksistä:
Teksti: Mervi Valta
Valokuvat: Mervi Valta
Päivitetty 12.6.2025
Kabe Järvi-Suomi ry:n jäsenistö kokoontui hyvissä ajoin perjantaina 6.6. Camping LomaTrioon Pieksämäelle. Toiseksi viimeisin vaunukunta oli paikalla klo 16.33 – toisille kerrottu tavoiteaika oli klo 16.30. Ensimmäiset olivat saapuneet paikalle jo edellisen aamupäivän aikana, joten tunnelma oli odottavan innostunut. Kaikkiaan paikalle saapui 16 vaunukuntaa ja kabelaisuus näkyi vaunukunnista vahvasti.
Perjantai-iltapäivän ensimmäiset toimet liittyivät ilmoittautumiseen ja leirin pystyttämiseen. Jo paikalla olevat tulivat uusia tulijoita vastaan ja välittömästi alkoi iloinen kuulumisten vaihto. Aurinko paistoi ja ilmeet olivat iloisia. Perjantaina aikataulu on sopivan leppoisa, savolaiseen tyyliin. Ennen saunoja ehdittiin käydä tuttujen luona ja istuskella hetki markiisien alla. Sanomisen jälkeen laulettiin karaoketa.
Leppoisaa yhdessäoloa maustettuna pienellä ripauksella kilpailuhenkeä
Lauantaiaamu 7.6. oli pilvinen ja sateinen. Leirintäalue Lomatrion palvelut mahdollistavat porukan pääsyn kokoustilaan, sateelta suojaan, heittämään aluslevyä. Aluslevyn heitto on kolikon heiton sisar ja säännöt ovat samat, kuka osuu lähimmäksi maaliksi asetettua mehupulloa. Kaikkiaan heitettiin 4 x 15 minuutin kisa. Osa osallistui innokkaasti heittämiseen ja toinen osa porukasta kannusti. Ensimmäisen kierroksen voittaja oli Kirsi. Toisen ja kolmannen kierroksen voitti Seppo T ja viimeisen kierroksen tarkin oli Arto S. Sen verran kilpailijoista löytyi kilpailuhenkeä, että aluslevyjen paikkoja tarkastettiin mittanauhan kanssa. Kaikkien voittajien oli kuitenkin helppo hymyillä.
Jännittävän aluslevyn heiton jälkeen olikin sopiva hetki siirtyä ruokailemaan vieressä olevaan Lomatrion Kahvila-Ravintolaan. Yhdistys tarjosi kokousväelle lounaan. Lounas maittoi iloisen seurustelun siivittämänä, tilaa ja aikaa oli riittävästi. Kylläisenä oli helppo siirtyä takaisin Camping-alueelle, pentaque peluuseen. Pelin aloitus sujui hyvin, katsomo levittäytyi pitkin heittoalueen rajoja. Sade saapui ja ajoi vuoroaan odottavat suojaan räystään alle. Sade ei kuitenkaan lannistanut pelaajia eikä kilpailuhenkeä. Pallojen paikkoja ihmeteltiin ja mitattiin mitan kanssa, sovussa ja naurun kera. Kolmen viimeisen pelaajan kesken kilpailu oli tiukka, mutta rehti. Ja kuinkas kävikään, pelin voitti Seppo T. Pelikentältä siirryttiin sisälle, kokoustilaan.
Kokoustilassa Arto ja Arja kertoivat matkastaan Marokossa. Ennen matkakertomusta Arto kertoi
Rutusakin nettisivuista ja esittely erityisesti Aplikaatio eli äpp -sivun. Arto ja Arja kannustivat ihmisiä matkaamaan ja myös ottamaan asioista selvää etukäteen. Tiedonvaihto on aina hyödyllistä ja kokemustieto auttaa monessa asiassa. Karavaanareiden perinteen mukaisesti iltaa jatkettiin saunomisella. Saunan jälkeen kokoonnuttiin seurustelemaan, syömään grillimakkaroita ja salaattia. Yhdistyksen grillipihtejä kätevästi käyttelivät Kirsi ja Arto S. Kukaan ei jäänyt ilman makkaroita ja ruokailun loppuvaiheessa Arto ryhtyi tarjoilemaan makkaroita pöytiin, palvelu pelasi.
Hauskanpito vaihtui virallisiin kokousasioihin ja hallituksen järjestäytymiseen
Väki vaihtoi joustavasti vapaalta asiaan paneutuvaksi vuosikokousväeksi. Sunnuntaina 8.6. klo 10 alkaen käsiteltiin sääntöjen vuosikokoukselle määräämät asiat. Kokouksen puheenjohtajana toimi Arto Karjalainen. Hänen johdollaan kokous vahvisti edellisen vuoden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen sekä myönsi hallitukselle vastuuvapauden. Kokous myös vahvisti hallituksen esityksen toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi.
Kun hallinnolliset päätösasiat oli käsitelty, siirryttiin henkilövalintoihin. Seppo Heikkinen luopui puheenjohtajuudesta, joten uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Jari Rissanen. Hallitukseen valittiin Irma Fagerholm, Pauli Kolehmainen, Seppo Tiilikainen ja Mervi Valta. Hallituksessa jatkavat Veli-Matti Lankonen ja Seppo Olkkonen. Toiminnantarkastajaksi valittiin Eine Luostarinen ja varalle Arto Suihkonen. Hallitus piti heti yhdistyksen kokouksen jälkeen järjestäytymiskokouksen, mutta siihen palaamme seuraavassa jutussa.
Teksti: Mervi Valta